Kotiseuturakkautta, perinteiden monipuolista vaalimista ja vireätä toimintaa ajan hermolla – tällä kertaa esittelyssä Längelmäki-seura ry. Seuran toiminta on alkanut 1960- ja 70-luvun taitteessa ja jäseniä tällä hetkellä on reilu 200, kertoo seuran puheenjohtaja Tuomo Heinonen. Heinonen on toiminut monialaisesti kotiseutunsa kehittäjänä, ja virtaa riittää – vaikka työ kuljetteleekin nyt hetkeksi Afrikan savanneille, Etiopaan, niin fyyysinen välimatkakaan ei haittaa. Yhteydet pelaavat netin välityksellä ja tarkoitus on aika ajoin ”komennukselta” kotimaassakin poiketa paitsi Kotiseutuyhdistyksen ja sukutilan kunnostamisen merkeissä, on Tuomo lupautunut myös ehdolle kunnallisvaaleihin. Kylien puolustaminen ja palveluiden säilyminen on Tuomolle sydämen asia.
Längelmäki oli v. 2007 kuntajakoon asti pinta-alaltaankin varsin laaja Pirkanmaalainen pitäjä, jossa oli paljon kyliä. Kuntajaon myötä osa Längelmäestä siirtyi Oriveden puolelle ja toinen puoli Jämsään. Jämsään liitetyn alueen kyläkeskuksena toimii vuoden 2021 Keski-Suomen kyläksi valittu Länkipohja.
Längelmäki-seuran tavoitteena on muuttuvassa maailmassa vaalia kotiseudun perinteitä ja ylläpitää esimerkiksi Kotiseutumuseota, joka sijaitsee Hiukkaan Kylässä, Länkipohjassa. Heinäkuussa viikon verran avoinna olevassa Kotiseutumuseossa voit tavata myös Pellavatytön. Vapun seutuvilla vuosittain julkistettava Pellavatyttö edustaa Längelmäkeä erilaisissa tapahtumissa ja tämä perinne on jatkunut v. 1995 lähtien.
Tämän vuoden (2021) Pellavatytöksi valittiin Elli Andersson, Vinkiän kylältä.
Längelmäen historia on erittäin mielenkiintoinen – asutuksen vakinaistuminen 1500-luvulla, maatalouden kehittyminen, pellavan tuotanto, teollistuminen, Länkipohjan taistelu v. 1918 sekä rautatien valmistuminen ovat muovanneet seutukuntaa, kulttuurihistoriaa unohtamatta – viime kesänä Längelmäki-seura julkaisikin Längelmäen kirkonseudun kyläyhdistyksen kanssa yhteistyössä emeritus professori Seppo Knuuttilan toimittaman Längelmäen Taidehistoria -kirjan.
Tänä vuonna seura on lanseerannut ikioman Längelmäki -kahvin, jota voi ostaa Maivian Pidoista ja Länkipohjan Näpsäkkä-puodista, kesäaikaan myös ihastuttavasta Leporannan Taidekeskuksesta
Kotiseutumuseon kunnostaminen jatkuu ja tämän kevään aikana museon esineistökin luetteloidaan. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää jo myös ensi vuonna vietettävä Längelmäen kirkon 250-vuotisjuhla.
Tuomo Heinosen radiohaastattelun voit kuunnella oheisesta linkistä: Längelmäkiseura
Längelmäen historiasta ja mm. Längelmäen ”harmaasta kullasta” kuin myös seuratoiminnan virstanpylväistä ja tulevista tapahtumista voit lukea tarkemmin verkkosivuilta: www.langelmakiseura.fi. kuin myös yhdistyksen facebook-sivulta.
Kiitokset Tuomo haastattelusta & kotiseututoiminnan esittelystä!
